TIETOPANKKI
Yrittäminen haltuun
Työkalut
Tärkeimmät palvelut ja ohjelmistot
Osakeyhtiön perustajien on hyvä ymmärtää osakeyhtiöön liittyvät verot. Näitä ovat aina vähintään arvonlisävero ja tulovero. Arvonlisävero liittyy vain osakeyhtiöön, mutta tuloverotus liittyy sekä osakeyhtiöön, että sen omistajiin ja työntekijöihin.
Toimialasta riippuen, toimintaan saattaa liittyä myös muita veroja. Näitä ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa. Artikkelin alussa käydään ensin läpi arvonlisäverotus, jonka jälkeen perehdytään sekä osakeyhtiön, että yrittäjän tuloverotukseen.
Osakeyhtiö kerää asiakkailtaan arvonlisäveroa lähtökohtaisesti kaikista myymistään palveluista ja tuotteista ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverotus ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista, vaan siihen liittyy mm. eri verokantoja, arvonlisäveron vähennysoikeus, mahdollinen alarajahuojennus sekä arvonlisäverojen laskeminen, ilmoittaminen ja tilittäminen.
Arvonlisävero – lyhyemmin alv – on valtion keräämä kulutusvero, jonka osakeyhtiö kerää asiakkailtaan myymistään tuotteista ja palveluista ja tilittää valtiolle. Arvonlisäveron tarkoitus on verottaa kuluttamista, eli sen maksavat lopulta kuluttajat.
Myös yritysten välisessä kaupassa kerätään arvonlisäveroa, mutta osakeyhtiöillä on lähtökohtaisesti oikeus vähentää maksamansa arvonlisävero keräämästään arvonlisäverosta ennen sen tilittämistä. Tämä tunnetaan nimellä arvonlisäveron vähennysoikeus.
Yksinkertaistettuna esimerkkinä
Näin valtiolle tilitetään koko arvonlisävero 240,00 €, jonka kuluttaja siis maksoi. Yritykset kuitenkin tilittävät sen eri vaiheissa.
Toinen tapa ajatella on, että yritykset tilittävät arvonlisäveroa vain luomastaan arvonlisästä (josta nimi arvonlisävero). Eli Tietokonekauppa “loi” tietokoneelle arvoa 500 euroa (myyntihinta 1 000,00 € - ostohinta 500,00 €), josta se tilittää arvonlisäveroa 24 %, eli 120,00 €.
Huomaa, ettei esimerkissä otettu huomioon tietokoneen aikaisempaa arvonlisäveroa (osat, tuotanto jne.), jotka tilitetään kuitenkin samalla logiikalla.
Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia. Tämä kanta kattaa suurimman osan tuotteista ja palveluista.
Yleisen arvonlisäverokannan lisäksi on myös niin sanottuja alennettuja verokantoja, joiden tarkoituksena on tarjota tärkeiksi koettuja palveluita ja tuotteita halvemmalla kuluttajille. Alennettuja verokantoja ovat
Näiden arvonlisäverokantojen lisäksi on olemassa arvonlisäverotonta liiketoimintaa, joista ei kerätä arvonlisävero. Näitä ovat mm. terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelut.
Nollaverokannan ja arvonlisäverottoman liiketoiminnan erona on, että nollaverokannan toiminnasta yrityksellä on arvonlisäveron vähennysoikeus, mutta arvonlisäverottomasta toiminnasta ei.
Lähtökohtaisesti jokainen osakeyhtiö on arvonlisäverovelvollinen. Osakeyhtiön tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvollisen rekisteriin, jos sen liikevaihto ylittää 15 000 euroa 12 kuukauden tilikauden aikana (ennen vuotta 2021 alkaneilla tilikausilla raja on 10 000 euroa). Arvonlisäverovelvollisen rekisteriin voi ilmoittautua perustamisvaiheessa perustamislomakkeella Y1 tai myöhemmin muutoslomakkeella Y4.
Perustamisvuonna on tärkeä huomioida, että tilikauden ollessa lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, liikevaihto suhteutetaan 12 kuukauteen. Tämä tapahtuu laskemalla:
liikevaihto / tilikaudenpituus kuukausina * 12 kuukautta
Esimerkiksi ensimmäisen tilikauden ollessa 10 kuukautta ja liikevaihdon ollessa 13 000 euroa, on suhteutettu liikevaihto 13 000 / 10 * 12 = 15 600 euroa. Tällöin osakeyhtiö on arvonlisäverovelvollinen ja sen tulee olla arvonlisäverovelvollisen rekisterissä, kerätä arvonlisäverot ja tilittää ne valtiolle.
Jos liikevaihto jää alle 15 000 euron, on kyseessä ns. vähäinen toiminta. Tällöin osakeyhtiön ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvollisen rekisteriin, eikä kerätä tai tilittää arvonlisäveroa.
Tästä on se hyöty, että palveluita ja tuotteita voi myydä kuluttajille arvonlisäveron verran halvemmalla. Tämä etu on kuitenkin mahdollinen vain 15 000 euroon asti. Toisaalta, jos osakeyhtiö ei ole arvonlisäverovelvollisen rekisterissä, ei se voi myöskään vähentää maksamiaan arvonlisäveroja. Näin osakeyhtiön hankinnat ovat arvonlisäveron verran kalliimpia.
Osakeyhtiö voi ilmoittautua arvonlisäverovelvollisen rekisteriin, vaikka sen liikevaihto olisi alle 15 000 euroa tilikaudessa. Lähtökohtaisesti jokaisen osakeyhtiön kannattaakin ilmoittautua tähän rekisteriin, sillä yritystoiminnan tavoite on lähes aina kasvu.
Ongelmia tuottaa myös tilanne, jos osakeyhtiö ei ole arvonlisäverovelvollisen rekisterissä, eikä ole kerännyt arvonlisäveroja, mutta liikevaihto ylittääkin 15 000 euroa tilikaudessa. Tällöin osakeyhtiön on liityttävä arvonlisäverovelvollisen rekisteriin ja tilitettävä arvonlisävero kaikesta myynnistä, ei vain 15 000 euron ylittävästä osasta.
Arvonlisäverovelvollisen rekisteriin kannattaa siis ilmoittautua lähes poikkeuksetta. Tähän kannustaa myös arvonlisäveron alarajahuojennus.
Arvonlisäveron alarajahuojennus on Suomen valtiovallan apu pienille yrityksille. Osakeyhtiö saa arvonlisäveron alarajahuojennusta, jos se kuuluu arvonlisäverovelvollisen rekisteriin ja sen liikevaihto on alle 30 000 euroa tilikauden aikana.
Arvonlisäveron alarajahuojennuksen määrä riippuu liikevaihdosta. Alle 15 000 euron liikevaihdolla saa täysimääräisen alarajahuojennuksen. Tällöin yritys saa kaiken keräämänsä arvonlisäveron alarajahuojennuksena. Yli 15 000 euron, mutta alle 30 000 euron liikevaihdolla yritys saa osan keräämästään arvonlisäverosta alarajahuojennuksena.
Arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan kaavalla:
vero - ((liikevaihto –15 000 e) x vero) / 15 000 e
Esimerkiksi, josliikevaihto on 20 000 euroa, josta on kerätty 24 % arvonlisävero. Vähennettäviähankintoja ei ole tehty, joten arvonlisäveroa tulisi tilittää 20 000 euroa * 24% = 4 800 euroa. Syöttämällä nämä tiedot kaavaan saadaan arvonlisäveronalarajahuojennukseksi:
4 800 e - ((20 000 e - 15 000 e) * 4 800 e) / 15 000 e = 3 600 euroa.
Tällöin tilitettävää arvonlisävero jää vain 1 200 euroa (alkuperäinen arvonlisäveron määrä 4 800 euroa vähennettynä alarajahuojennuksen 3 600 euroa määrällä).
Arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan itse ja ilmoitetaan tilikauden viimeisen kuukauden tai kalenterivuoden viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Tämä kannattaa kuitenkin ulkoistaa kirjanpitäjälle, joka osaa varmasti laskea jailmoittaa tämän oikein.
Huomioi, että arvonlisäveron alarajahuojennus on veronalaista tuloa ja, että ensimmäisenä tilikautena sen määrään vaikuttaa tilikauden pituus, eli myös se suhteutetaan.
Arvonlisäverot lasketaan, maksetaan ja ilmoitetaan itse. Tämän tyyppisiä veroja kutsutaan oma-aloitteisiksi veroiksi. Niitä ovat arvonlisäveron lisäksi myös mm. työnantajasuoritukset, apteekkivero ja arpajaisvero. Näistä arvonlisäveron lisäksi yleisin on työnantajasuoritukset.
Arvonlisäverot ilmoitetaan sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Tämä kannattaa ehdottomasti ulkoistaa kirjanpitäjälle tai tilitoimistolle. Arvonlisäverojen laskeminen ja ilmoittaminen on kuitenkin hyvä ymmärtää.
Arvonlisäveroilmoitukset tehdään verokausittain, joka on lähtökohtaisesti kuukausi. Verokausi voi kuitenkin olla neljännesvuosi, jos liikevaihto on alle 100 000 euroa tilikaudessa tai kalenterivuosi, jos liikevaihto on alle 30 000 euroa tilikaudessa.
Arvonlisäveroilmoitus tehdään ja arvonlisäverot maksetaan lähtökohtaisesti verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, paitsi jos verokausi on kalenterivuosi, jolloin arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan kalenterivuotta seuraavan helmikuun viimeiseen päivään mennessä. Esimerkiksi tilikauden ollessa 1.1.-31.12. tammikuun arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan:
Jos määräpäivä on viikonloppu tai pyhäpäivä, on määräpäivä seuraava arkipäivä.
Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Se maksaa verotettavasta voitosta kiinteää 20 prosentin yhteisöveroa, joka lasketaan erikseen tulolähteittäin.
Osakeyhtiöllä voi olla kolmea eri tulolähdettä: elinkeinotulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtainen tulolähde. Elinkeinotulolähde on yrityksen liiketoimintaan liittyvää tuloa, maatalouden tulolähde taas maataloudesta saatava tulo ja henkilökohtainen tulolähde on tuloa, joka ei kuulu kahteen ensimmäiseen tulolähteeseen. Tätä voi olla tulo esimerkiksi ulkopuoliselle vuokratusta kiinteistöstä, joka ei liity elinkeinotoimintaan.
Osakeyhtiön verotettavat tulot saadaan, kun kunkin tulolähteen veronalaisista tuloista vähennetään kyseiseen tulolähteeseen kuuluvat vähennyskelpoiset menot. Myös kunkin tulolähteen tuloista vähennetään aikaisempien 10 vuoden aikana vahvistetut saman tulolähteen tappiot.
Kun eri tulolähteidenverotettavat tulot lasketaan yhteen, saadaan yhtiölle laskettua tulovero.
Tuloveron lisäksi osakeyhtiö voi joutua maksamaan Yle-veroa, jos sen verotettava tulo on yli 50 000 euroa. Tällöin Yle-vero on 140 euroa plus 0,35 prosenttia 50 000 euron ylittävästä osuudesta. Yle-vero on kuitenkin enintään 3 000 euroa.
Osakeyhtiö maksaa tuloveroa ennakkoveroina. Ennakkoveron määrä perustuu edellisen tilikauden verotukseen. Uusien osakeyhtiöiden ennakkoverot määräytyvät perustamislomakkeiden arvioon.
Jos ennakkoveroja ei ole maksettu tarpeeksi voi osakeyhtiö maksaa lisäennakkoa. Lisäennakkoa haetaan ja maksetaan tilikauden jälkeen. Hakija saa itse päättää lisäennakolle eräpäivän,joka voi olla hakemispäivä tai kolme viikkoa myöhemmin oleva päivä.
Lisäennakko on korotonta, jos sitä hakee ja maksaa eräpäivään mennessä, joka on kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä. Jos lisäennakkoa hakee kuukauden jälkeen, mutta maksaa eräpäivään mennessä, tulee maksettavaksi huojennettua viivästyskorkoa.Jos ei maksa eräpäivään mennessä maksetaan täyttä viivästyskorkoa.
Jos ennakkoveroa tai lisäennakkoa ei ole maksettu tarpeeksi, määrää verohallinto jäännösveroa, joka on aina korollista.
Osakeyhtiön tulee tehdä veroilmoitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Veroilmoitus annetaan lähtökohtaisesti aina sähköisesti ja sekin kannattaa ulkoistaa kirjanpitäjälle tai tilitoimistolle.
Osakeyhtiön omistajan tuloverotus riippuu siitä nostaako hän palkkaa vai saako hän osinkoja.
Osakeyhtiön tuloksesta voidaan maksaa osinkoa. Osingon maksaminen päätetään varsinaisessa yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä (lue lisää artikkelistamme osakeyhtiön pyörittäminen).
Osinkoa maksetaan osakkeille, eli omistajat saavat osinkoa siinä suhteessa, kun he omistavat osakeyhtiön osakkeita.
Osingon verotus on suhteellisen monimutkaista. Verotuksen määrä riippuu maksettavan osingon määrästä suhteessa osakkeen matemaattiseenarvoon. Osakkeen matemaattisen arvon määrittää verohallinto, ja se lasketaan yhtiön edellisen tilikauden varat - velat ja jaetaan osakkeiden lukumäärällä.
Jos osinko on alle 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, saa osakkeenomistaja edullisinta osinkoa. Tällöin maksettavasta osingosta
- 75 % on verovapaata
- 25 % veronalaista pääomatuloa
150 000 euroon asti, per osakas. Tästä ylittävästä osasta
- 15 % on verovapaata
- 85 % veronalaista pääomatuloa.
Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on siitä
- 25 % verovapaata
- 75 % veronalaista ansiotuloa.
Oheiseen kuvaajaan liittyen muutama huomio:
Osakeyhtiöstä maksettavat palkat ovat normaalia palkkatuloa, niin yrittäjälle itselleen, kuin työntekijälle. Palkka verotetaan progressiivisesti ansiotuloverona verokortinmukaan.
